Professori Helvi Kyngäksen luennon aiheena oli laadullisen tutkimuksen luotettavuus. Laadullisen tutkimuksen luotettavuus on minulle ajankohtainen aihe, koska olen aloittamassa pro gradu-tutkielman tekemistä. Pro gradu-tutkielmani on laadullinen tutkimus.
Laadullisen tutkimuksen luotettavuuden kriteereitä ovat uskottavuus, siirrettävyys, luotettavuus, vahvistettavuus ja autenttisuus. Laadullisessa tutkimuksessa tutkijan rooli on aina subjektiivinen. Haastetta laadulliseen tutkimukseen tuo se, että tutkittavat saattavat vastata esimerkiksi haastattelussa tutkijan kysymyksiin sillä tavoin kuin olettavat hänen toivovan. Tätä kutsutaan sosiaaliseksi toivottavuudeksi. Tutkimukseen osallistuvat henkilöt vastaavat kysymyksiin ananyymisti, joten he kertovat mielellään henkilökohtaisiakin asioita itsestään. Tutkittavat kertovat mielellään sellaista tietoa, joka on heille itselleen ensisijaista ja tärkeää. Haastattelussa tutkija on voimakkaasti läsnä ja osa laadullista tutkimusta.
Tutkimuksen uskottavuudella tarkoitetaan sitä, miten todellisia tutkimuksessa saadut tulokset ovat suhteessa kerättyyn aineistoon ja miten tutkimuksen tulokset onnistutaan analysoimaan niin, että ne vastaavat todellisuutta. Tutkimuksen uskottavuutta tulee vahvistaa jo tutkimussuunnitelmaa tehtäessä. Tutkijan aikaisemmat kokemukset tutkittavasta aiheesta voivat olla joko uhka tai vahvistus tutkimuksen luotettavuudelle. Tutkimusraportista tulee näkyä tutkijan suhde tutkittavaan asiaan ja onko tutkijan ennakkokäsityksellä ollut vaikutusta tutkimuksen tuloksiin. Tutkijan tulee aina miettiä ennen tutkimuksen aloittamista, millaisia tiedonantajia tutkimukseen tarvitaan ja kuinka paljon tiedonantajia tarvitaan. Otanta tulee aina perustella. Otoskoko ja saturaatio ovat tärkeitä, kun arvioidaan otoksen sopivuutta. On myös tärkeää raportoida suoria lainauksia.
Tutkijan haasteena on saada tutkittavat kertomaan toivottuja asioita. Tutkijan tehtävänä on ohjata tutkittavaa kysymyksillä. Toisaalta täytyy ottaa huomioon se, että tutkittavia ei tule manipuloida johdattelevilla kysymyksillä.
Siirrettävyydellä tarkoitetaan sitä, miten tutkimustuloksia voidaan käyttää toisessa kontekstissa, jossa tutkimus on alunperin tehty. Tutkimusta raportoitaessa on tärkeää miettiä, miten raportti kirjoitetaan niin, että lukija voi arvioida, ovat tukimustulokset siirrettävissä toiseen kontekstiin. Demografisten tekijöiden kertominen helpottaa lukijan arviointia toiseen kontekstiin siirrettävyydestä. Tutkimusraportissa tulee kuvailla tutkimuksen konteksti ja tutkimuksen oleelliset oletukset sekä aineiston kerääminen ja analyysi, jotta siirrettävyyden arviointi onnistuu.
Tutkimuksen luotettavuus tarkoittaa tutkimusprosessin laadun arviointia. Laadullisessa tutkimuksessa koko tutkimusprosessin tulee edetä loogisesti. Loogisuuden pitää näkyä kaikissa tutkimuksen osissa. Tutkimuksen luotettavuutta voidaan lisätä esimerkiksi sillä, että myös toinen tutkija analysoi aineiston.
Vahvistettavuudella tarkoitetaan sitä, miten tutkimustulokset ja aineisto ovat yhteydessä toisiinsa eli tarkoitetaan sitä, nousevatko tutkimustulokset aidosti datasta, eivätkä ole tutkijan ajatusvirheitä.
Tutkimuksen autenttisuutta arvioitaessa katsotaan, minkälaisia suoria lainauksia on käytetty ja millä perusteella näitä lainauksia käytetään tutkimusraportissa. Tutkimusraportissa olevien suorien lainausten tulee olla eri tutkittavilta. Tiedonantajat tulee identifioida. Tutkimusraportissa tulee kertoa, miten identifiointiin käytettävät koodit on valittu.
Laadullisessa tutkimuksessa on tärkeää löytää juuri ne tiedonantajat, jotka osaavat antaa parhaiten tietoa tutkittavasta aiheesta. Saturaation saavuttaminen osoittaa sen, että paras mahdollinen otoskoko on saavutettu.
Lähteet: Helvi Kyngäksen luentomuistiinpanot 7.2.2018
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti