Määrällisen tutkimuksen luotettavuus

Mervi Hakalan luennon aiheena oli määrällisen tutkimuksen luotettavuus. Määrällisen tutkimuksen luotettavuus oli minulle jo ennestään jonkin verran tuttu aihe aikaisemmilta opintojaksoilta.

Määrällisen tutkimuksen tunnuspiirteitä ovat:
- tutkittavaa asiaa pyritään ennustamaan ja selittämään sekä löytämään syitä
- tutkimus suunitellaan tarkasti etukäteen
- mittarien tekeminen ja testaaminen etukäteen on keskeistä
- mitattavan asian otos ja satunnaistaminen on tärkeässä roolissa
- otoksen edustavuus ja koko tulee olla oikea ja riittävä

Määrällisessä tutkimuksessa tutkimuskohdetta kuvataan numeerisen tiedon perusteella. Tutkimuskysymys määrää sen, valitaanko laadullinen vai määrällinen tutkimus. Määrällisen tutkimuksen tekemisessä voidaan käyttää valmista mittaria, joten tutkijan on tärkeää selvittää tutkimusta aloittaessaan, onko valmista mittaria olemassa ja, jos sellainen löytyy, pyytää lupaa mittarin tekijältä sen käyttämiseen.

Määrällisessä tutkimuksessa on olennaista tutkimuksen tarkka etukäteissuunnittelu. Tutkijan tulee pystyä esittämään perustelut sille, miksi juuri tietyt tutkittavat on valittu mukaan tutkimukseen. Määrällisessä tutkimuksessa kaikki tieto on numeerisessa muodossa ja se analysoidaan tilastollisia tutkimusmenetelmiä käyttäen. Määrällisessä tutkimuksessa pyritään yleistämään. Määrällistä tutkimusta voidaan myös käyttää yhdessä laadullisen tutkimuksen kanssa.

Määrällisen tutkimuksen vaiheet:
1. Tutkimusaiheen valinta
2. Tutkimusaiheesta tehtävä kirjallisuuskatsaus ja perehtyminen aiheeseen -> auttaa löytämään tutkimusaukon aiheesta
3. Tutkimuksen tarkoituksen ja tavoitteen asettaminen
4. Tutkimusongelmien ja hypoteesien asettaminen. Tutkijan tulee kuvata selkeästi kysymyksenä, mitä aiotaan tutkia ja miettiä tarkkaan, onko tutkimusongelma mahdollista mitata määrällisesti.
5. Otantamenetelmien valinta
6. Kyselylomakkeen laatiminen ja tutkimusaineiston kerääminen
7. Aineiston analyysi. Aineiston analyysi sisältää kaksi vaihetta, jotka ovat kuvaileva ja analyyttinen vaihe
8. Tutkimustulosten esittäminen

Määrällisen tutkimuksen luotettavuudessa keskeistä on tutkimuksessa käytetty mittari ja mittaamistapahtuma. Tutkimuksen luottavuuteen liittyviä keskeisiä käsitteitä ovat reliabiliteetti ja validiteetti. Reliabiliteetti tarkoittaa mittarin tarkkuutta, täsmällisyyttä ja pysyvyyttä eli mittarin kykyä antaa ei-sattumanvaraisia tuloksia. Validiteetilla tarkoitetaan mittarin pätevyyttä eli mittarin kykyä mitata juuri sitä, mitä tutkimuksessa on tarkoituskin mitata.

Mittarin reliabiliteetin lajeja ovat pysyvyys, sisäinen johdonmukaisuus ja vastaavuus. Mittarin pysyvyydellä tarkoitetaan sitä, että mittarilla saadaan sama tulos eri mittauskerroilla. Mittarin pysyvyyttä voidaan arvioida toistomittauksilla, joiden jälkeen tuloksia verrataan toisiinsa. Mittarin reliabiliteettia arvioidaan reliabiliteettikertoimella, jonka tulos voi olla 0-1. Jos reliabiliteettikerroin on yli 0,8, sitä pidetään hyvänä.

Sisäinen johdonmukaisuus kuvaa mittarin eri osioiden kykyä mitata samaa asiaa.Sisäistä johdonmukaisuutta voidaan mitata osioanalyysillä. Yleisimmin sisäistä johdonmukaisuutta arvioidaan käyttämällä Cronbachin alfa-kerrointa. Samaa asiaa mittaavista väittämistä muodostetaan summamuuttujia, jonka reliabiliteettia arvioidaan osio-analyysin avulla. Arvo voi olla väliltä 0-1. Arvoa 0,7 pidetään hyvänä.

Vastaavuudella tarkoitetaan eri mittaustulosten samanlaisuuden astetta. Vastaavuutta voidaan arvioida mittausten välisten korrelaatioiden ja yksimielisyyskerrointen avulla. Arvoa yli 0,7 pidetään hyvänä.

Mittaamiseen liittyviä virhelähteitä ovat tilannetekijät, vastausten kaavamaisuus, muuttuvat henkilökohtaiset tekijät, mittaustilanteiden muuttuminen, mittarin selkeys ja mittarin muoto. Tutkimuksen reliabiliteettia parantaa mittarin esitestaus, hyvät vastausohjeet, mittarin selkeys, mittaajien kouluttaminen, tutkimusjärjestelyjen pitäminen ennallaan koko mittauksen ajan sekä tutkimuskohteesta ja ympäristöstä johtuvien virheiden minimoiminen. Tutkija tulee pyrkiä minimoimaan kaikki mahdolliset tutkimusta häiritsevät tekijät.

Mittarin validiteetin lajeja ovat face-validiteetti, sisältövaliditeetti, rakennevaliditeetti ja kriteerivaliditeetti. Face-validiteetilla tarkoitetaan sitä, näyttääkö mittari mittaavan tutkittavaa ilmiötä. Sisältövaliditeetilla tarkoitetaan sitä, edustaako/kattaako mittarin kysymykset tarpeeksi laajasti tutkittavan käsitteen. Sisältövaliditeettia voidaan parantaa perehtymällä kirjallisuuteen huolellisesti, asiantuntijapaneelilla ja kognitiivisella haastattelulla.

Rakennevaliditeetilla tarkoitetaan käsitevaliditeettia ja teoreettista validiteettia. Rakennevaliditeettia arvioitaessa tarkastellaan mittarin käsitteellisiä yhteyksiä teoreettiseen taustaan, ollaan kiinnostuneita käsitteen ominaisuuksista ja tarkastellaan tukeeko aineisto mittarin teoreettista rakennetta. Rakennevaliditeettia voidaan arvioida faktorianalyysilla tai käsiteanalyysilla.

Kriteerivaliditeetti tarkoittaa sitä, että verrataan mittarilla saatua arvoa johonkin kriteeriin, jonka tiedetään myös mittaavan tutkittavaa ominaisuutta. Kriteerien mittausajankohdan perusteella voidaan erottaa samanaikaisvaliditeetti ja ennustevaliditeetti. Kriteerivaliditeetin arviointi perustuu saatujen tulosten ja kriteerin väliseen korrelaatioon.

Määrällisen tutkimuksen tuloksia arvioidaan suhteessa tuloksiin. Tutkimuksen tulokset johtuvat vain ja ainoastaan tutkimuksen asetelmasta eivätkö sekoittavista tekijöistä (sisäinen validiteetti). Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa arvioidaan ovatko käsitteet oikeita, onko teoria valittu oikein, onko mittari valittu oikein, onko mittari muodostettu oikein ja mittaako mittari juuri sitä, mitä sen on tarkoituskin mitata. Tutkimuksen tuloksia arvioitaessa arvioidaan myös tutkimuksen tulosten yleistettävyyttä (ulkoinen validiteetti). Ulkoiseen validiteettiin liittyy keskeisesti edustettavuus ja toistettavuus. Tutkijan tulee ottaa kantaa siihen, miten hän voi itse vaikuttaa ulkoiseen validiteettiin ja mikä sitä voi heikentää.

Oli mielenkiintoista kuulla luennoitsijan omasta väitöskirjatutkimuksesta vauvamyönteisyyden nykytilasta Suomessa vastasyntyneen ihokontaktin toteutumisen osalta. Tutkimusmenetelmiin liittyvät asiat on helpompi ymmärtää, kun ne liittää johonkin jo toteutettuun tutkimukseen.

Luennoilla saaduista tiedoista on varmasti hyötyä tulevaisuudessa. Työtehtäviini kuuluu varmasti tulevaisuudessa tilastollisen tutkimuksen tekeminen jossakin muodossa. Näihin asioihin on silloin hyvä palata.

lähteet: Mervi Hakalan luentomuistiinpanot