sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Kyselylomakkeen/mittarin laatiminen

Dosentti Satu Elon pitämällä luennolla oli aiheena kyselylomakkeen laatiminen. Kyselytutkimuksella kerätään tietoja tosiasioista, ihmisten käyttäytymisestä ja toiminnasta, arvoista, asenteista, uskomuksista ja mielipiteistä. Kyselytutkimus voidaan toteuttaa postikyselynä, kontrolloituna kyselynä tai verkkokyselynä. Postikyselyssä kyselykaavakkeet lähetetään tutkittaville suoraan tai jonkin organisaation välityksellä. Kontrolloidussa kyselyssä tutkija jakaa itse kyselyt tutkittaville ja kerää ne itse myös takaisin. Kyselylomake voi sisältää avoimia ja suljettuja kysymyksiä.

Kyselyn lähtökohtana on aina aikaisemmin tehty valmis mittari, aikaisempi teoria tai tutkijan oma teoria. Valmista mittari kannattaa käyttää, jos sellainen on olemassa ja mittarin luotettavuus on testattu. Mittarin soveltuvuutta omaan tutkimukseen kannattaa pohtia. Jos käyttää omassa tutkimuksessa toisen tutkijan tekemää mittaria, lupa mittarin käyttämiseen tulee aina kysyä sen tekijältä. Jos valmista mittari ei ole käytettävissä, sellainen on laadittava itse.

Uuden mittarin laatimisen vaihteita ovat käsitteellistäminen, kyselylomakkeen laatiminen, esitestaus ja kyselylomakkeen pilot-testaus. Käsitteellistäminen voidaan tehdä joko käsiteanalyysin tai käsitesynteesin avulla. Käsiteanalyysissä jäsennetään tutkimuksen kohteena olevaa käsitettä, pyritään ymmärtämään tähän käsitteeseen liittyviä merkityksiä ja selkiytetään käsitteen suhdetta lähikäsitteisiin. Käsiteanalyysiä tekemällä tunnistetaan käsitteen ominaispiirteet. Käsiteanalyysin tavoitteena on määritellä käsite yhdenmukaisesti ja ymmärryksen löytäminen. Käsitesynteesissä etsitään yhtäläisyyksiä, eroja ja säännönmukaisuuksia, jotta uusi käsite saadaan identifioitua.

Mittarin luominen alkaa teoriasta eli siitä, mitä iedetään tutkittavasta ilmiöstä. Käsite operationalisoidaan eli muutetaan mitattavaan muotoon. Empiirisen tutkimuksen tekeminen onnistuu vain siten, että tutkimuksessa käytettävät käsitteet on määritelty ja operationalisoitu.

Mittarin laatimisen jälkeen se esitestataan esimerkiksi asiantuntijapaneelilla tai kognitiivisilla haastatteluilla. Yhden esitestausmenetelmän käyttäminen on harvoin riittävä luotettavuuteen vaikuttavien ongelmien löytämiseksi. Kyselylomaketta kehitettäessä sisällön validiteetti on keskeissä asemassa. Lomaketta testattaessa voidaan karsia turhia väittämiä, kiinnittää huomiota visuaalisen suunnittelun ongelmiin ja tunnistaa ne mittarin väittämät, jotka voidaan esimerkiksi ymmärtää väärin.

Asiantuntija-arviota käytetään tarkastamaan sisällön validiteettia. Asiantuntijat arvioivat, että mittarissa käytetyt käsitteet ovat sisällöllisesti teorian mukaisia ja, että ne kattavat riittävän laajasti tutkittavan ilmiön. Sisällön validiteetin arvioimiseksi voidaan käyttää myös asiantuntijapaneelia. Asiantuntijapaneeliin kuuluu niitä henkilöitä, jotka ovat tutkimuksen kohteena olevan ilmiön asiantuntijoita.

Kognitiivisissa haastatteluissa tutkija on itse paikalla, kun tutkimuksen kohderyhmään kuuluva henkilö täyttää kyselykaavakkeen. Tutkija havainnoi esimerkiksi henkilön eleitä ja minkä kysymyksen kohdalla lomaketta täyttävä henkilö epäröi. Kognitiivisen haastattelun avulla voidaan parantaa kysymysten ymmärrettävyyttä. Jos tutkijan on esimerkiksi tarkoitus tehdä lapsille suunnattu kyselytutkimus, tutkija seuraa lapsen eleitä hänen vastatessaan kyselykaavakkeeseen. Tutkija voi esimerkiksi seurata, meneekö lapsen otsa kurttuun johonkin tiettyyn kysymykseen vastatessa.

Kyselylomakkeen pilot-testauksen tarkoituksena on arvioida kyselylomakkeen luotettavuutta ja käytettävyyttä. Pilot-testauksessa käytetään samaa aineistonkeruumenetelmää kuin varsinaisessa tutkimuksessa, jota varten mittari on laadittu. Pilot-testauksessa tutkitaan laaditun mittarin luotettavuutta testaamalla sen validiteettiä ja reliabiliteettiä. Validiteetiin ja reliabiliteetin lisäksi tarkastellaan mittauksen kokonaisluotettavuutta. Kyselytutkimuksen validiteetilla tarkoitetaan sitä, miten onnistuneita mittarin kysymykset ovat. Pilot-testauksessa arvioidaan mittarin luotettavuuden lisäksi lomakkeen käyttökelpoisuutta, kuten sitä, miten pitkään kyselylomakkeen täyttämiseen menee aikaa. Pilot-testauksella voidaan arvioida myös vastausprosenttia. Pilot-testauksen avulla voidaan poistaa tarpeettomia kysymyksiä ja tarvittaessa lisätä uusia.

Luennolla käsitellyistä asioista osa oli minulle ennestään tuttuja, mutta sain myös paljon uutta tietoa, josta on varmasti paljon hyötyä tulevaisuudessa kyselylomakkeita laatiessani. Suunnittelun A-B-C sisälsi paljon käytännön vinkkejä kyselylomakkeen suunnitteluun, esimerkiksi kyselylomakkeen ulkoasuun ja siihen, missä järjestyksessä kysymykset kannattaa laittaa kyselylomakkeeseen. Kyselylomakkeen ulkoasulla voi vaikuttaa paljon siihen, kuinka paljon kyselylomakkeeseen vastataan. Lisäksi on erittäin tärkeää testata, kuinka kauan kyselylomakkeen testaamiseen menee aikaa ja kertoa se totuudenmukaisesti kyselyn saatekirjeessä. Kyselylomakkeitahan täytetään usein esimerkiksi kesken kiireisen työpäivän.

Lähteet: Satu Elon luentomuistiinpanot

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti