Systemaattinen kirjallisuuskatsaus

Pirjo Kaakisen pitämän luennon aiheena oli systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen oli minulle ennestään jo jonkin verran tuttua aikaisemmista opinnoista. Lisäksi olen tehnyt kandidaatin tutkielmana kirjallisuuskatsauksen.  Sain luennolla paljon hyödyllistä tietoa systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemisestä. Kirjallisuuskatsauksen tekeminen on hyvä vaihtoehto, kun haetaan esimerkiksi tietoa pro gradu-tutkielmaa varten.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään harhattomasti tunnistamaan ja keräämään olemassaolevaa tietoa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekijä arvioi kriittisesti tiedon laatua ja pyrkii syntetisoimaan ja yhdistelemään tietoja rajatusta aiheesta kattavasti. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään tuottamaan yleistettävää tietoa ja tekemään luotettavia johtopäätöksiä. Kirjallisuuskatsauksen avulla voidaan saada tietoa esimerkiksi toimenpiteiden tai menetelmien vaikuttavuudesta, tutkittavan ilmiön ominaisuuksista ja arvioida tiedon soveltuvuutta käytäntöön. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on tiivistää yksittäisten artikkeleiden tieto kompaktiin muotoon. Yksittäinen tutkimus tuo tutkittavasta asiasta esille ainoastaan yhden näkökulman, kirjallisuuskatsauksen avulla saadaan samasta tietoa monesta eri näkökulmasta.

Miksi kirjallisuuskatsaus?

Alkuperäistutkimuksia ilmestyy vuosittain paljon. Tarvittavan tiedon löytäminen ja ajantasalla pysyminen uusimmista tutkimustuloksista on haastavaa. Näyttöön perustavan toiminnan edellytyksenä on, että tutkittua tietoa arvioidaan kriittisesti ja yhdistellään.

Systemaattisia kirjallisuuskatsauksia käytetään terveydenhuollossa tehtävien päätösten tukena. Kirjallisuuskatsaus muodostaa kokonaiskuvan tietystä asiakokonaisuudesta. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset ovat Käypä hoito-suositusten ja hoitotyön suositusten taustalla ja niitä käytetään myös tiedonlähteenä tutkimustyössä.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tunnuspiirteet

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen on systemaattisesti etenevä prosessi, jonka eri vaiheet ovat eroteltavissa toisistaan ja tutkimuksen eri vaihteet ovat läpinäkyviä ja toistettavissa. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekeminen perustuu tutkimussuunnitelmaan. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tekemistä aloitettaessa tehdään yleensä alustava kirjallisuushaku. Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen avulla pyritään vähentämään systemaattista harhaa. Systemaattisella harhalla tarkoitetaan tutkimusprosessissa tehtyä virhettä, joka vaikuttaa tutkimuksen tuloksiin ja johtopäätöksiin.

Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen vaiheet

1. Tee taustatyötä, hae jo aiheesta tehtyjä valmiita systemaattisia katsauksia
   
2. Käytä metodikirjallisuutta – vahvistaa tutkimustasi esim: JBI käsikirja
   
3. Mieti mihin haet tutkimuksellasi vastausta – tee alustava scoping haku
   
4. Tee tutkimussuunnitelma
   
5. Muotoile tutkimuskysymykset
   
6. Määrittele keskeiset käsitteet – sisältyvät tutkimuskysymykseen
   
7. Määritä hakusanat ja tietokannat
   
8. Laadi alkuperäistutkimusten sisäänotto- ja poissulkukriteerit PICO –formaatin avulla
   
9. Tee tietokantahaut ja dokumentoi hakutulokset
   
10. Suorita haku: otsikoiden, tiivistelmien ja kokotekstien perusteella ja tee laadunarviointi
    
11. Taulukoi tulokset ja tee synteesi tuloksista
    
12. Raportoi systemaattinen kirjallisuuskatsaus prosessi ja tulokset sekä niiden hyödynnettävyys

Lähteet: Pirjo Kaakisen luentomuistiinpanot