Minna Mäkiniemen pitämällä luennolla oli aiheena tutkimusluvat ja eettisyys. Aihe on minulle ajankohtainen, koska tarvitsen omaa pro gradu-tutkielman tutkimusta varten lausunnon Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettiseltä toimikunnalta.
Tutkimuksen tekemisessä tulee aina noudattaa hyvää tieteellistä käytäntöä. Tutkijan tulee ottaa huomioon tutkimansa tutkimuskohteen moraalinen erityislaatu ja tutkimuksen tekemisessä huomioon otettava lainsäädäntö. Tutkittavan aseman ymmärtäminen on tärkeää. Lainsäädäntö määrittelee tutkimuksen eettisyydelle vähimmäistason. Tutkijan ammattietiikka taas määrittelee tutkimuksen eettisyyden enimmäistason.
Tutkimuksen tekemistä varten tarvitaan jokaiselta tutkittavalta tietoon perustuva suostumus tutkimukseen osallistumisesta. Tutkimusta tehtäessä on tärkeää huomioida haavoittuvassa asemassa olevat henkilöt, joita ovat esimerkiksi lapset ja raskaana olevat tai imettävät naiset.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtävää tutkimusta varten tarvitaan aina tutkimuslupa. Ennen tutkimusluvan hakemista on haettava lausunto eettiseltä toimikunnalta, jos tutkimuksen aihe on sellainen, että eettisen toimikunnan lausunto tarvitaan. Eettinen toimikunta tekee ennakkoarvion tutkimussuunnitelmasta. Eettisen toimikunnan lausunto on haettava aina ennen tutkimuksen tekemisen aloittamista. Eettinen toimikunta ei anna tutkimukselle tutkimuslupaa, vaan ainoastaan lausunnon tutkimuksen eettisyydestä. Tutkimuslupa on haettava erikseen. Tutkimuslupa myönnetään maksimissaan viideksi vuodeksi. Tutkimusluvan antaa tulosalueen johtaja. Hoitotieteellisessä tutkimuksessa, joka ei kohdistu potilaisiin, tutkimusluvan antaa tulosalueen ylihoitaja. Jos tutkimus koskee useampaa tulosaluetta, tutkimusluvan myöntää johtajaylilääkäri tai hallintoylihoitaja.
Tutkija vastaa itse oman tutkimuksensa tietosuojasta. Tutkijan velvollisuus on käsitellä tutkimuksessa saamaansa aineistoa huolellisesti. Tutkimuksen toteuttamisen suunnittelu etukäteen on tärkeää. Tutkijan kannattaa kerätä ainoastaan tutkimuksen kannata välttämättömiä tietoja.
Sain luennolla paljon hyödyllistä tietoa tutkimuksen eettisyydestä ja lausunnon hakemisesta eettiseltä toimikunnalta. Luennolla kerrottiin, mitä kaikkia asioita eettinen toimikunta arvioi sille tehdystä hakemuksesta. Tutkimussuunnitelma ja kaikki lomakkeet, esimerkiksi saatekirjeet kannattaa tehdä todella huolellisesti ennen hakemuksen lähettämistä eettiseen toimikuntaan. Olen itse aloittamassa tutkimussuunnitelman tekemistä, joten näistä tiedoista on minulle todella paljon hyötyä tutkimussuunnitelmaa tehdessä ja hakiessa lausuntoa tutkimustani varten eettiseltä toimikunnalta.
Lähteet: Minna Mäkiniemen luentomuistiinpanot
sunnuntai 25. helmikuuta 2018
sunnuntai 18. helmikuuta 2018
Tutkimushaastattelu
Outi Kajulan pitämän luennon aiheena oli tutkimushaastattelu. Tutkimushaastattelu on systemaattista tiedonhankintaa tutkittavasta aiheesta. Tutkimushaastattelu on aina ainutkertainen vuorovaikutustilanne haastattelijan ja haastateltavan välillä. Haastattelu tulee aina suunnitella etukäteen. Haastattelun tavoitteena on saada tutkittavasta ilmiöstä luotettavaa, tutkimusongelmaan liittyvää tietoa. Haastateltava tuo haastattelussa esille omia kokemuksiaan tutkittavasta ilmiöstä.
Tutkijalla on aina aktiivinen rooli tutkimushaastattelussa. Haastattelun avulla saadaan selville tutkittavan oma näkökulma tutkittavasta aiheesta. Haastattelijan on tärkeää ymmärtää haastateltavan näkökulma tutkittavaan asiaan ja pyrittävä välittämään kuva haastateltavan ajatuksista, kokemuksista ja tunteista. On tärkeää pohtia jo etukäteen, miten haastattelun herättämiä tunteita käsitellään haastattelun jälkeen. Jos tutkittava aihe on hyvin sensitiivinen ja herättää haastateltavassa voimakkaita tunteita, on hyvä pitää taukoja kesken haastattelun haastateltavan niin halutessa. Haastateltavalla on myös mahdollisuus keskeyttää haastattelu niin halutessaan.
Haastattelut luokitellaan strukturoiduksi haastatteluksi, teemahaastatteluksi ja strukturoimattomaksi haastatteluksi. Haastattelun muodon valintaan vaikuttaa se, millaista tietoa tutkija tavoittelee. Strukturoitu haastattelua varten tehdään kyselylomake. Kysymysten muoto ja niiden esittämisjärjestys on sama kaikille haastateltaville. Strukturoidussa haastattelussa voi olla kuitenkin myös avoimia kysymyksiä.
Teemahaastattelussa haastattelun teema määritellään etukäteen. Kysymysten tarkka muoto ja niiden esittämisjärjestys voivat kuitenkin vaihdella. Kysymysten esittämisjärjestys ei ole niin tarkka teemahaastattelussa kuin strukturoidussa haastattelussa. Teemahaastattelua käytetään paljon tutkimusmenetelmänä hoitotieteessä ja se sopii hyvin sensitiivisiin aiheisiin.
Strukturoimaton haastattelu muistuttaa keskustelua. Ennen haastattelua on etukäteen määritelty ilmiö, josta keskustellaan, mutta kysymykset ovat avoimia. Strukturoimatonta haastattelua varten vaaditaan useita haastattelukertoja. Strukturoimattoman haastattelun tekeminen vaati tutkijalta aikaa ja aikaisempaa kokemusta haastattelun tekemisestä. Strukturoimatonta haastattelua tekevältä vaaditaan myös kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin.
Tutkimushaastattelut voivat olla yksilöhaastatteluja, parihaastatteluja tai ryhmähaastatteluja. Yksilöhaastattelu sopii sensitiivisiin tutkimusaiheisiin. Parihaastattelua voi olla esimerkiksi puolisoiden haastattelu yhdessä. Ryhmähaastattelulla saadaan paljon aineistoa yhdellä kertaa. Ryhmähaastattelussa näkökulmat voivat olla yksilöhaastattelua rikkaampia. Haastattelijan tulee saada kaikki haastateltavat mukaan keskusteluun. Tämä tuo haastetta ryhmähaastattelun tekemiseen.
Tutkimusta suunniteltaessa hahmotellaan ensin tutkimuksen päälinjat ja keskeiset ratkaisut. Tutkijan tulee valita se haastattelun muoto, jolla hän saa parhaiten tietoa tutkittavasta aiheesta. Haastateltavia valittaessa tulee valita ne haastateltavat, joilta tutkija ajattelee saavansa tutkimuksen kannalta merkityksellistä tietoa. Ennen haastattelujen toteuttamista tutkija suunnittelee haastattelun sisällön, suunnittelee haastattelun toteutuksen ja tekee esihaastattelut ennen varsinaisten haastatteluiden aloittamista. Esihaastatteluissa testataan tehdyn haastattelurungon toimivuutta. Esihaastattelut eivät ole mukana varsinaisessa tutkimuksessa.
Tutkimushaastattelua varten tutkija hankkii tarvittavat tutkimusluvat. Tarvittaessa haastattelua varten on pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto. Ennen haastattelun toteuttamista on tehtävä tarvittavat käytännönjärjestelyt ja hankittava haastattelun tekemisessä tarvittavat tallennusvälineet.
Tarkoituksenani on käyttää omassa gradussani tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Aihepiiri tutkimukselleni on jo tiedossa, mutta haastattelun teemat ovat vielä pohdinnan alla. En ole aikaisemmin tehnyt haastattelua, joten se on minulle aivan uusi tutkimusmenetelmä. Olen pohtinut paljon etukäteen sitä, miten osaan suunnitella haastattelun teemat niin, että saan mahdollisimman paljon tutkimukseni kannalta relevanttia tietoa. Olen myös pohtinut sitä, miten saan rekrytoitua tarvittavan määrän haastateltavia. Luennoilla käsitellyistä asioita osa oli minulle jo ennestään tuttuja, mutta sain luennoilla myös uutta tietoa ja paljon pohdittavaa omaan graduuni liittyen. Oli myös mielenkiintoista kuulla luennoitsijan omasta väitöskirjatutkimuksesta ja sen toteuttamisesta.
Lähteet: Outi Kajulan luentomuistiinpanot
Tutkijalla on aina aktiivinen rooli tutkimushaastattelussa. Haastattelun avulla saadaan selville tutkittavan oma näkökulma tutkittavasta aiheesta. Haastattelijan on tärkeää ymmärtää haastateltavan näkökulma tutkittavaan asiaan ja pyrittävä välittämään kuva haastateltavan ajatuksista, kokemuksista ja tunteista. On tärkeää pohtia jo etukäteen, miten haastattelun herättämiä tunteita käsitellään haastattelun jälkeen. Jos tutkittava aihe on hyvin sensitiivinen ja herättää haastateltavassa voimakkaita tunteita, on hyvä pitää taukoja kesken haastattelun haastateltavan niin halutessa. Haastateltavalla on myös mahdollisuus keskeyttää haastattelu niin halutessaan.
Haastattelut luokitellaan strukturoiduksi haastatteluksi, teemahaastatteluksi ja strukturoimattomaksi haastatteluksi. Haastattelun muodon valintaan vaikuttaa se, millaista tietoa tutkija tavoittelee. Strukturoitu haastattelua varten tehdään kyselylomake. Kysymysten muoto ja niiden esittämisjärjestys on sama kaikille haastateltaville. Strukturoidussa haastattelussa voi olla kuitenkin myös avoimia kysymyksiä.
Teemahaastattelussa haastattelun teema määritellään etukäteen. Kysymysten tarkka muoto ja niiden esittämisjärjestys voivat kuitenkin vaihdella. Kysymysten esittämisjärjestys ei ole niin tarkka teemahaastattelussa kuin strukturoidussa haastattelussa. Teemahaastattelua käytetään paljon tutkimusmenetelmänä hoitotieteessä ja se sopii hyvin sensitiivisiin aiheisiin.
Strukturoimaton haastattelu muistuttaa keskustelua. Ennen haastattelua on etukäteen määritelty ilmiö, josta keskustellaan, mutta kysymykset ovat avoimia. Strukturoimatonta haastattelua varten vaaditaan useita haastattelukertoja. Strukturoimattoman haastattelun tekeminen vaati tutkijalta aikaa ja aikaisempaa kokemusta haastattelun tekemisestä. Strukturoimatonta haastattelua tekevältä vaaditaan myös kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin.
Tutkimushaastattelut voivat olla yksilöhaastatteluja, parihaastatteluja tai ryhmähaastatteluja. Yksilöhaastattelu sopii sensitiivisiin tutkimusaiheisiin. Parihaastattelua voi olla esimerkiksi puolisoiden haastattelu yhdessä. Ryhmähaastattelulla saadaan paljon aineistoa yhdellä kertaa. Ryhmähaastattelussa näkökulmat voivat olla yksilöhaastattelua rikkaampia. Haastattelijan tulee saada kaikki haastateltavat mukaan keskusteluun. Tämä tuo haastetta ryhmähaastattelun tekemiseen.
Tutkimusta suunniteltaessa hahmotellaan ensin tutkimuksen päälinjat ja keskeiset ratkaisut. Tutkijan tulee valita se haastattelun muoto, jolla hän saa parhaiten tietoa tutkittavasta aiheesta. Haastateltavia valittaessa tulee valita ne haastateltavat, joilta tutkija ajattelee saavansa tutkimuksen kannalta merkityksellistä tietoa. Ennen haastattelujen toteuttamista tutkija suunnittelee haastattelun sisällön, suunnittelee haastattelun toteutuksen ja tekee esihaastattelut ennen varsinaisten haastatteluiden aloittamista. Esihaastatteluissa testataan tehdyn haastattelurungon toimivuutta. Esihaastattelut eivät ole mukana varsinaisessa tutkimuksessa.
Tutkimushaastattelua varten tutkija hankkii tarvittavat tutkimusluvat. Tarvittaessa haastattelua varten on pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto. Ennen haastattelun toteuttamista on tehtävä tarvittavat käytännönjärjestelyt ja hankittava haastattelun tekemisessä tarvittavat tallennusvälineet.
Tarkoituksenani on käyttää omassa gradussani tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Aihepiiri tutkimukselleni on jo tiedossa, mutta haastattelun teemat ovat vielä pohdinnan alla. En ole aikaisemmin tehnyt haastattelua, joten se on minulle aivan uusi tutkimusmenetelmä. Olen pohtinut paljon etukäteen sitä, miten osaan suunnitella haastattelun teemat niin, että saan mahdollisimman paljon tutkimukseni kannalta relevanttia tietoa. Olen myös pohtinut sitä, miten saan rekrytoitua tarvittavan määrän haastateltavia. Luennoilla käsitellyistä asioita osa oli minulle jo ennestään tuttuja, mutta sain luennoilla myös uutta tietoa ja paljon pohdittavaa omaan graduuni liittyen. Oli myös mielenkiintoista kuulla luennoitsijan omasta väitöskirjatutkimuksesta ja sen toteuttamisesta.
Lähteet: Outi Kajulan luentomuistiinpanot
Tutkimussunnitelma
Jenni Konttilan pitämän luennon aiheena oli tutkimussuunnitelman rakenne ja sisältö. Aihe on minulle ajankohtainen, koska olen aloittamassa oman graduni tutkimussuunnitelman tekemistä. Tutkimussuunnitelman tehtävänä on ohjata tutkimusprosessin toteutumista, määritellä selkeästi tutkimuksen tavoitteet, selkeyttää, mitä tutkitaan, miksi tutkitaan ja millä tutkimusmenetelmällä tutkitaan sekä auttaa tutkijaa tekemään päätöksiä haastavissa tilanteissa. Luennolla käytiin läpi tutkimussuunnitelman sisältöä. Tutkimussuunnitelma pitää sisällään tiivistelmän, tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen ja taustan, tutkimuksen tarkoituksen, tavoitteet ja tutkimuskysymykset, tutkimusmenetelmän ja tutkimusaineiston, tutkimuksen eettiset lähtökohdat, tutkimuksen luotettavuuden pohdinnan, tutkimuksen aikataulun, rahoituksen ja resurssit sekä lähteet ja liitteet. Jokaisen tutkimussuunnitelman osan sisältöä käytiin läpi yksityiskohtaisesti.
Tiivistelmä tiivistää tutkimuksen sisällön olennaisimmat asiat. Tiivistelmässä esitetään perustelut aiheen valinnalle ja kerrotaan, mikä tiedon aukko tutkimuksen avulla täytetään. Tiivistelmässä kerrotaan myös, mitä tutkimusmenetelmiä tutkimuksen tekemiseen on käytetty. Lukijalla on tiivistelmän luettuaan kuva siitä, mitä tutkitaan ja miksi tutkimus on tehty. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen avulla perustellaan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja sidotaan tutkimus aikaisempaan tutkimukseen ja tieteelliseen tietoon.
Tutkimuksen tarkoitus on tärkeää sitoa teoreettiseen viitekehykseen. On tärkeää pohtia sitä, mikä on tutkimuksen avulla saadun tiedon merkitys hoitotyölle, hoitotyön johtamiselle ja hoitotyön tutkimukselle. Tutkimusongelma perustuu tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Tutkimusongelmat esitetään usein kysymyksinä tai väittäminä.
Tutkimussuunnitelmassa on aina otettava kantaa tutkimukseen kohdistuviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimusta tehtäessä tulee aina noudattaa hyviä tutkimusseettisiä käytäntöjä. Näitä tutkimuseettisiä käytäntöjä ovat tutkimuksen eettisyyden tarkastelu kaikissa tutkimuksen tekemisen vaiheissa, havaittujen virheiden raportointi, tutkittaville aiheutuvien tarpeettomien haittojen minimointi, tulosten asianmukainen raportointi sekä plagioinnin tai tulosten vääristelyn välttäminen. Tutkijan tulee myös pohtia omaa eettistä asemaansa.
Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimuksen kannalta keskeisiin tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Mitkä asiat vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen heikentävästi ja, mitkä asiat taas vahvistavat tutkimuksen luotettavuutta? Miten nämä asiat huomioidaan tutkimusta tehtäessä? Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden osa-alueita ovat otoksen edustavuus, tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, satunnaistaminen, käytetyn mittarin luotettavuus ja mahdolliset puutteet annetuissa vastauksista ja näiden vastausten vaikutus tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen aikataulu yksityiskohtaisesti. Tehdyn aikataulun tulee olla realistinen. Aikataulua ei kannata tehdä niin tiukaksi, että siitä ei pysty pitämään kiinni. Myös viivästyksiin on hyvä varautua etukäteen. Asiat eivät välttämättä mene aika omien suunnitelmien mukaisesti.
Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen on prosessi, jossa opinnäytetyön ohjaajalta ja opiskelukavereilta saatu palaute on tärkeää ja arvokasta. Kirjoittamiseen kannattaa varata aikaa, sillä kirjoittaminen on aikaa vievä prosessi. Menetelmäkirjallisuuteen ja tutkittavaan aiheeseen perehtymiseen kannattaa myös käyttää aikaa.
Sain luennolla hyviä vinkkejä tutkimussuunnitelman tekemiseen. Olemme tekemässä tähän opintojaksoon liittyvää harjoitustehtävää ja olen myös aloittamassa oman graduni tutkimussuunnitelman tekemistä. Näitä tutkimussuunnitelmia tehdessäni pääseen toteuttamaan luennoilla opittuja asioita käytäntöön. Hyvin tehdystä tutkimussuunnitelmasta on paljon hyötyä tutkimusta tehtäessä. Siihen kannattaa siis panostaa. Kuten Jenni luennon lopuksi sanoi "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!".
Lähteet: Jenni Konttilan luentomuistiinpanot.
Tiivistelmä tiivistää tutkimuksen sisällön olennaisimmat asiat. Tiivistelmässä esitetään perustelut aiheen valinnalle ja kerrotaan, mikä tiedon aukko tutkimuksen avulla täytetään. Tiivistelmässä kerrotaan myös, mitä tutkimusmenetelmiä tutkimuksen tekemiseen on käytetty. Lukijalla on tiivistelmän luettuaan kuva siitä, mitä tutkitaan ja miksi tutkimus on tehty. Tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen avulla perustellaan tutkimuksen teoreettiset lähtökohdat ja sidotaan tutkimus aikaisempaan tutkimukseen ja tieteelliseen tietoon.
Tutkimuksen tarkoitus on tärkeää sitoa teoreettiseen viitekehykseen. On tärkeää pohtia sitä, mikä on tutkimuksen avulla saadun tiedon merkitys hoitotyölle, hoitotyön johtamiselle ja hoitotyön tutkimukselle. Tutkimusongelma perustuu tutkimuksen tarkoitukseen ja tavoitteisiin. Tutkimusongelmat esitetään usein kysymyksinä tai väittäminä.
Tutkimussuunnitelmassa on aina otettava kantaa tutkimukseen kohdistuviin eettisiin kysymyksiin. Tutkimusta tehtäessä tulee aina noudattaa hyviä tutkimusseettisiä käytäntöjä. Näitä tutkimuseettisiä käytäntöjä ovat tutkimuksen eettisyyden tarkastelu kaikissa tutkimuksen tekemisen vaiheissa, havaittujen virheiden raportointi, tutkittaville aiheutuvien tarpeettomien haittojen minimointi, tulosten asianmukainen raportointi sekä plagioinnin tai tulosten vääristelyn välttäminen. Tutkijan tulee myös pohtia omaa eettistä asemaansa.
Tutkimussuunnitelmassa tulee ottaa kantaa tutkimuksen kannalta keskeisiin tutkimuksen luotettavuuteen vaikuttaviin tekijöihin. Mitkä asiat vaikuttavat tutkimuksen luotettavuuteen heikentävästi ja, mitkä asiat taas vahvistavat tutkimuksen luotettavuutta? Miten nämä asiat huomioidaan tutkimusta tehtäessä? Kvalitatiivisen tutkimuksen luotettavuuden osa-alueita ovat otoksen edustavuus, tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, satunnaistaminen, käytetyn mittarin luotettavuus ja mahdolliset puutteet annetuissa vastauksista ja näiden vastausten vaikutus tutkimuksen tuloksiin.
Tutkimussuunnitelmassa kuvataan tutkimuksen aikataulu yksityiskohtaisesti. Tehdyn aikataulun tulee olla realistinen. Aikataulua ei kannata tehdä niin tiukaksi, että siitä ei pysty pitämään kiinni. Myös viivästyksiin on hyvä varautua etukäteen. Asiat eivät välttämättä mene aika omien suunnitelmien mukaisesti.
Tutkimussuunnitelman kirjoittaminen on prosessi, jossa opinnäytetyön ohjaajalta ja opiskelukavereilta saatu palaute on tärkeää ja arvokasta. Kirjoittamiseen kannattaa varata aikaa, sillä kirjoittaminen on aikaa vievä prosessi. Menetelmäkirjallisuuteen ja tutkittavaan aiheeseen perehtymiseen kannattaa myös käyttää aikaa.
Sain luennolla hyviä vinkkejä tutkimussuunnitelman tekemiseen. Olemme tekemässä tähän opintojaksoon liittyvää harjoitustehtävää ja olen myös aloittamassa oman graduni tutkimussuunnitelman tekemistä. Näitä tutkimussuunnitelmia tehdessäni pääseen toteuttamaan luennoilla opittuja asioita käytäntöön. Hyvin tehdystä tutkimussuunnitelmasta on paljon hyötyä tutkimusta tehtäessä. Siihen kannattaa siis panostaa. Kuten Jenni luennon lopuksi sanoi "Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty!".
Lähteet: Jenni Konttilan luentomuistiinpanot.
keskiviikko 14. helmikuuta 2018
Pro gradu artikkelina
Professori Maria Kääriäisen pitämän luennon aiheena oli pro gradu artikkelina. Aihe on minulle itselleni ajankohtainen, koska olen aloittamassa gradun tekemistä ja olen miettinyt, että voisin kirjoittaa tutkimukseni tuloksista artikkelin.
Professori Maria Kääriäinen toi luennoilla esille hyviä syitä pohtia artikkelin tekemistä yhtenä pro gradun vaihtoehtona. Näitä syitä ovat muun muassa oman tietämyksen syventäminen, halu osallistua tieteellisten tulosten näkyväksi tekemiseen ja saada omalle tutkimukselle näkyvyyttä. Ilman julkaisuja ei ole tieteellisiä tuloksia. Artikkelia kirjoittaessa altistaa omat tutkimustulokset julkiselle arvioinnille ja kritiikille, joka näin aloittelevasta tutkijasta tuntuu vähän pelottavalta. Prosessi on vaativa, mutta varmasti myös todella palkitseva, kun oman artikkelin lopulta saa julkaistua. Artikkelin kirjoittaminen on ennen kaikkea paljon uutta kokemusta antava oppimiskokemus.
Luennolla käsittelimme sitä, millainen prosessi pro gradu artikkelina on. Sain luennolla paljon hyödyllistä minulle uutta tietoa siitä, mitä kaikkia asioita tulee ottaa huomioon artikkelia kirjoittaessa. Luennolla sain hyviä ohjeita lehden valinnasta artikkelin kirjoittamiseen. Sain ohjeita esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä mikäkin artikkelin osio kannattaa kirjoittaa.
Artikkeligradun tekemisessä tarvitaan motivaatiota, halua ja tahtoa tehdä ja uskoa omaan osaamiseen. Artikkeligradun tekeminen vaatii myös lukemista eli tutustumista aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, taitoa ajatella, prosessikirjoittamisen osaamista, keskustelutaitoa sekä taitoa hankkia palautetta sekä myös kykyä ottaa palautetta vastaan. Tärkeä osaamisalue artikkeligradun tekemisessä on kyky ajatella kriittisesti.
Luennoilla minulle vahvistui entisestään se ajatus, että pro gradun tekeminen artikkelina on hyvä vaihtoehto minulle. En ole aikaisemmin tehnyt artikkelia, joten pro gradun tekeminen artikkelina olisi tästäkin syystä erittäin hyvä vaihtoehto. Artikkelien kirjoittaminenhan voi olla osa tulevaa työtäni ja olisi hyvä, jos siitä on kokemusta jo opintojen ajalta. Haasteeseen kannattaa tarttua rohkeasti ja pitää mielessä, että artikkelin kirjoittaminen on hyvä tapa oppia uutta ja haastaa omaa osaamista.
Professori Maria Kääriäinen toi luennoilla esille hyviä syitä pohtia artikkelin tekemistä yhtenä pro gradun vaihtoehtona. Näitä syitä ovat muun muassa oman tietämyksen syventäminen, halu osallistua tieteellisten tulosten näkyväksi tekemiseen ja saada omalle tutkimukselle näkyvyyttä. Ilman julkaisuja ei ole tieteellisiä tuloksia. Artikkelia kirjoittaessa altistaa omat tutkimustulokset julkiselle arvioinnille ja kritiikille, joka näin aloittelevasta tutkijasta tuntuu vähän pelottavalta. Prosessi on vaativa, mutta varmasti myös todella palkitseva, kun oman artikkelin lopulta saa julkaistua. Artikkelin kirjoittaminen on ennen kaikkea paljon uutta kokemusta antava oppimiskokemus.
Luennolla käsittelimme sitä, millainen prosessi pro gradu artikkelina on. Sain luennolla paljon hyödyllistä minulle uutta tietoa siitä, mitä kaikkia asioita tulee ottaa huomioon artikkelia kirjoittaessa. Luennolla sain hyviä ohjeita lehden valinnasta artikkelin kirjoittamiseen. Sain ohjeita esimerkiksi siitä, missä järjestyksessä mikäkin artikkelin osio kannattaa kirjoittaa.
Artikkeligradun tekemisessä tarvitaan motivaatiota, halua ja tahtoa tehdä ja uskoa omaan osaamiseen. Artikkeligradun tekeminen vaatii myös lukemista eli tutustumista aikaisemmin tehtyihin tutkimuksiin, taitoa ajatella, prosessikirjoittamisen osaamista, keskustelutaitoa sekä taitoa hankkia palautetta sekä myös kykyä ottaa palautetta vastaan. Tärkeä osaamisalue artikkeligradun tekemisessä on kyky ajatella kriittisesti.
Luennoilla minulle vahvistui entisestään se ajatus, että pro gradun tekeminen artikkelina on hyvä vaihtoehto minulle. En ole aikaisemmin tehnyt artikkelia, joten pro gradun tekeminen artikkelina olisi tästäkin syystä erittäin hyvä vaihtoehto. Artikkelien kirjoittaminenhan voi olla osa tulevaa työtäni ja olisi hyvä, jos siitä on kokemusta jo opintojen ajalta. Haasteeseen kannattaa tarttua rohkeasti ja pitää mielessä, että artikkelin kirjoittaminen on hyvä tapa oppia uutta ja haastaa omaa osaamista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)