sunnuntai 18. helmikuuta 2018

Tutkimushaastattelu

Outi Kajulan pitämän luennon aiheena oli tutkimushaastattelu. Tutkimushaastattelu on systemaattista tiedonhankintaa tutkittavasta aiheesta. Tutkimushaastattelu on aina ainutkertainen vuorovaikutustilanne haastattelijan ja haastateltavan välillä. Haastattelu tulee aina suunnitella etukäteen. Haastattelun tavoitteena on saada tutkittavasta ilmiöstä luotettavaa, tutkimusongelmaan liittyvää tietoa. Haastateltava tuo haastattelussa esille omia kokemuksiaan tutkittavasta ilmiöstä.

Tutkijalla on aina aktiivinen rooli tutkimushaastattelussa. Haastattelun avulla saadaan selville tutkittavan oma näkökulma tutkittavasta aiheesta. Haastattelijan on tärkeää ymmärtää haastateltavan näkökulma tutkittavaan asiaan ja pyrittävä välittämään kuva haastateltavan ajatuksista, kokemuksista ja tunteista. On tärkeää pohtia jo etukäteen, miten haastattelun herättämiä tunteita käsitellään haastattelun jälkeen. Jos tutkittava aihe on hyvin sensitiivinen ja herättää haastateltavassa voimakkaita tunteita, on hyvä pitää taukoja kesken haastattelun haastateltavan niin halutessa. Haastateltavalla on myös mahdollisuus keskeyttää haastattelu niin halutessaan.

Haastattelut luokitellaan strukturoiduksi haastatteluksi, teemahaastatteluksi ja strukturoimattomaksi haastatteluksi. Haastattelun muodon valintaan vaikuttaa se, millaista tietoa tutkija tavoittelee. Strukturoitu haastattelua varten tehdään kyselylomake. Kysymysten muoto ja  niiden esittämisjärjestys on sama kaikille haastateltaville. Strukturoidussa haastattelussa voi olla kuitenkin myös avoimia kysymyksiä.

Teemahaastattelussa haastattelun teema määritellään etukäteen.  Kysymysten tarkka muoto ja niiden esittämisjärjestys voivat kuitenkin vaihdella. Kysymysten esittämisjärjestys ei ole niin tarkka teemahaastattelussa kuin strukturoidussa haastattelussa.  Teemahaastattelua käytetään paljon tutkimusmenetelmänä hoitotieteessä ja se sopii hyvin sensitiivisiin aiheisiin.

Strukturoimaton haastattelu muistuttaa keskustelua. Ennen haastattelua on etukäteen määritelty ilmiö, josta keskustellaan, mutta kysymykset ovat avoimia. Strukturoimatonta haastattelua varten vaaditaan useita haastattelukertoja. Strukturoimattoman haastattelun tekeminen vaati tutkijalta aikaa ja aikaisempaa kokemusta haastattelun tekemisestä. Strukturoimatonta haastattelua tekevältä vaaditaan myös kykyä mukautua erilaisiin tilanteisiin.

Tutkimushaastattelut voivat olla yksilöhaastatteluja, parihaastatteluja tai ryhmähaastatteluja. Yksilöhaastattelu sopii sensitiivisiin tutkimusaiheisiin. Parihaastattelua voi olla esimerkiksi puolisoiden haastattelu yhdessä. Ryhmähaastattelulla saadaan paljon aineistoa yhdellä kertaa. Ryhmähaastattelussa näkökulmat voivat olla yksilöhaastattelua rikkaampia. Haastattelijan tulee saada kaikki haastateltavat mukaan keskusteluun. Tämä tuo haastetta ryhmähaastattelun tekemiseen.

Tutkimusta suunniteltaessa hahmotellaan ensin tutkimuksen päälinjat ja keskeiset ratkaisut. Tutkijan tulee valita se haastattelun muoto, jolla hän saa parhaiten tietoa tutkittavasta aiheesta. Haastateltavia valittaessa tulee valita ne haastateltavat, joilta tutkija ajattelee saavansa tutkimuksen kannalta merkityksellistä tietoa. Ennen haastattelujen toteuttamista tutkija suunnittelee haastattelun sisällön, suunnittelee haastattelun toteutuksen ja tekee esihaastattelut ennen varsinaisten haastatteluiden aloittamista. Esihaastatteluissa testataan tehdyn haastattelurungon toimivuutta. Esihaastattelut eivät ole mukana varsinaisessa tutkimuksessa.

Tutkimushaastattelua varten tutkija hankkii tarvittavat tutkimusluvat. Tarvittaessa haastattelua varten on pyydettävä eettisen toimikunnan lausunto. Ennen haastattelun toteuttamista on tehtävä tarvittavat käytännönjärjestelyt ja hankittava haastattelun tekemisessä tarvittavat tallennusvälineet.

Tarkoituksenani on käyttää omassa gradussani tutkimusmenetelmänä teemahaastattelua. Aihepiiri tutkimukselleni on jo tiedossa, mutta haastattelun teemat ovat vielä pohdinnan alla. En ole aikaisemmin tehnyt  haastattelua, joten se on minulle aivan uusi tutkimusmenetelmä. Olen pohtinut paljon etukäteen sitä, miten osaan suunnitella haastattelun teemat niin, että saan mahdollisimman paljon tutkimukseni kannalta relevanttia tietoa. Olen myös pohtinut sitä, miten saan rekrytoitua tarvittavan määrän haastateltavia. Luennoilla käsitellyistä asioita osa oli minulle jo ennestään tuttuja, mutta sain luennoilla myös uutta tietoa ja paljon pohdittavaa omaan graduuni liittyen. Oli myös mielenkiintoista kuulla luennoitsijan omasta väitöskirjatutkimuksesta ja sen toteuttamisesta.

Lähteet: Outi Kajulan luentomuistiinpanot


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti